Luku 1 – Päätoimijat ja niiden yhteistoiminnan pääpiirteet

Siirry alas

Luku 1 – Päätoimijat ja niiden yhteistoiminnan pääpiirteet Empty Luku 1 – Päätoimijat ja niiden yhteistoiminnan pääpiirteet

Viesti kirjoittaja Antti Laukkanen lähetetty Ke Joulu 19 2018, 18:20

Aluksi

Se, miltä Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä kulloinkin käytännössä näyttää, riippuu kahdesta asiasta:

– mikä mukana oleva talousideologia tai -filosofia on suosituin, mikä vähiten suosittu ja mikä siltä väliltä
– minkälaiset yhteistoiminnan ehdot mukana olevien talousideologioiden ja -filosofioiden edustajat yhdessä valtion kanssa ovat kulloinkin sopineet.

On erittäin tärkeää, että yhteistoiminnan ehdot ovat sellaiset, että jokainen ihminen voi olla niihin tyytyväinen tai vähintäänkin elää niiden kanssa riippumatta siitä, minkä ideologian tai filosofian mukaan kukin on valinnut elää. Todennäköisimmin tähän päästään, kun yhteistoiminnan ehdoista keskustelemassa ja sopimassa on edustajia kaikkista mukana olevista talousideologioista ja -filosofioista.

Olen tarkoittanut tämän talousjärjestelmän kuvauksen ja pohdintojen olevan:

1. silmiä ja mahdollisuuksia avaava niille, jotka eivät ole aiemmin tulleet ajatelleeksi tällaista vaihtoehtoa talousjärjestelmäksi
2. eräs esimerkki siitä, kuinka Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmä voisi toimia käytännössä
3. tutkimusmielessä tehtyjen pienen mittakaavan käytännön kokeilujen suunnittelun lähtökohta
4. keskustelun pohja, jos talousjärjestelmä päätetään ottaa käyttöön ja ryhdytään päättämään, miten siinä halutaan toimia.

En ole tarkoittanut tämän kirjoituksen ajatusten olevan missään mielessä pakottavia tai velvoittavia.

Taloudellinen yhteistyö kotimaisten toimijoiden välillä

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän pääideat ovat:

1. talousideologinen valinnanvapaus
2. taloudellinen yhteistyö kaikkien ihmisten välillä

Talousideologinen valinnanvapaus tarkoittaa, että jokainen ihminen voi valita, minkä talousideologian tai -filosofian mukaan elää elämäänsä, tekee työtä ja kuluttaa. Jokainen ihminen voi halutessaan vaihtaa talousideologiaa tai -filosofiaa, jonka mukaan elää.

Taloudellinen yhteistyö kaikkien ihmisten välillä tarkoittaa, että kaikki ihmiset voivat tehdä taloudellista yhteistyötä kaikkien ihmisten kanssa, niin yhteiskunnallisella, yhteisöllisellä kuin yksilöllisellä tasolla riippumatta siitä, minkä talousideologian mukaan kukin on valinnut elää.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän päätoimijat ovat:

1. Jaetaan-talouden ihmiset
2. Jaetaan-talouden tuottajayhteisöt
3. Ideologiattomat ihmiset
4. Raha- ja kilpailutalouden ihmiset
5. Raha- ja kilpailutalouden yritykset
6. Valtio

Talousideologioiden pääsuuntaukset ovat:

1. Jaetaan-talous
2. Raha- ja kilpailutalous (R&K)

Jaetaan-talouden alasuuntauksia voivat olla esimerkiksi:

– kommunismi
– resurssipohjainen talous.

Nämä toimijat eivät käytä rahaa, vaihtamista eivätkä nykyisen muotoista yksityisomistamista. He jakavat työt ja töiden tulokset tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan tasapuolisesti toistensa kanssa.  

Jaetaan-talouden toimijoilla on käytössä henkilökohtainen hallintaoikeus (hho). Se muistutta raha- ja kilpailutalouden yksityisomistamista, sillä erotuksella, että luopuessaan käyttökelpoisesta hyödykkeestä, johon jaetaan-ihmisellä on hho, hän ei voi myydä sitä, vaan hän luovuttaa sen eteenpäin yhteisesti sovitut kriteerit täyttävälle toiselle jaetaan-toimijalle.

Ellei tällaista löydy yhteisesti sovitussa kohtuullisessa ajassa, valtio päättää, mitä kyseiselle hyödykkeelle tapahtuu. Päätöksen perusteena tulee olla suurin mahdollinen kokonaishyöty. Sen tulee siis hyödyttää mahdollisimman paljon kaikkia ihmisiä valitusta talousideologiasta riippumatta. Valtio voi esimerkiksi ottaa tällaisen hyödykkeen omaan käyttöönsä tai myydä sen R&K:n toimijalle.

Jaetaan-toimijoilla on käytössä myös henkilökohtainen käyttöoikeus (hko), joka vastaa R&K:n lainaamista.

Jaetaan-toimijat maksavat veronsa työllään.

Ideologiattomat voivat omasta puolestaan elää ja työskennellä yhtä hyvin niin raha- ja kilpailutaloudessa kuin jaetaan-taloudessa. Heille talousideologiat ja -filosofiat eivät ole henkilökohtaisella tasolla mitään erityisen tärkeää.

Käytännössä he toimivat joko jaetaan-talouden tai raha- ja kilpailutalouden puitteissa ja valitsemansa pääsuuntauksen ehdoilla, sillä muita talousideologioiden pääsuuntauksia ei ole vielä keksitty. Kuitenkin sikäli, kun jaetaan-talouden toimijat, R&K:n toimiijat ja ideologiattomat pääsevät asiassa sopimukseen, ideologiaton voi sekä työskennellä että saada tuloa yhtäaikaa (esim. saman päivän aikana) sekä jaetaan-taloudesta että R&K:sta molempien suuntausten ehdoilla.  

Ideologiattomat voivat halutessaan toimia tärkeässä roolissa raha- ja kilpailutalouden inflaation säätelijänä ja työvoimareservinä. He voivat työskennellä jaetaan-taloudessa ja olla samalla R&K:n työmarkkinoiden käytettävissä lisäten täten sen työn tarjontaa ja hilliten inflaatiota. Toisaalta tarpeen tullen ja inflaation salliessa he voivat siirtyä työskentelemään R&K:n yrityksiin, jotka voivat täten nostaa tuotantoaan. Laskusuhdanteen aikana he voivat siirtyä taas takaisin jaetaan-talouden toimijaksi. Näin ideologiattomien avulla voidaan saavuttaa raha- ja kilpailutalouteen 0%:n työttömyys ilman, että inflaatio nousee haitallisen ja hallitsemattoman korkeaksi.

Halutessaan ja sopivin sopimuksin ideologiattomat voivat tuoda Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään ylimääräisen annoksen lisää joustavuutta.

Raha- ja kilpailutalouden alasuuntauksina voivat olla esimerkiksi:

– markkinatalous
– sosialismi.

Nämä toimijat käyttävät esimerkiksi seuraavia rahoja: *

– euro (€) (fiat)
– markka (mk) (kultakanta)
– bitcoin (bc)
– tovi (t).

Rahoja voidaan keksiä lisää. Talousjärjestelmään mukaan hyväksytään kaikki riittävät laatukriteerit täyttävät rahat.

*Eri rahat voivat olla hyvin erilaisia mm. taloudellisen vallan tai vaurauden jakautumisen suhteen. Se, mitä rahaa ihminen valitsee käyttää ja mitä ei, on merkittävä talousideologinen valinta.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään mukaan otettavien rahojen laatukriteerejä ovat mm.:

1. Rahan on oltava sellainen, että se toimii sekä yksin että yhdessä kaikkien muiden mukana olevien rahojen kanssa.
2. Kaikkien tulee voida käyttää rahaa.
3. Rahalla on voitava maksaa verot.
4. Rahan on oltava julkisen vallan säänneltävissä ja valvottavissa.

Päätöksen uuden rahan mukaan ottamisesta tekevät kaikkien mukana olevien talousideologioiden edustajat yhdessä eduskunnan kanssa.

R&K:n eri alasuuntauksien toiminta muistuttaa enemmän tai vähemmän toimintaa Suomen nykyisessä talousjärjestelmässä; on yksityis- ja yhteisomistamista, työtä tehdään rahaa vastaan yrittäjinä ja palkkatyöläisinä ja veroja maksetaan rahalla.

Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä valtion tehtävä on mahdollistaa ja yhdistää; mahdollistaa, että jokainen voi elää oman talousideologiansa tai -filosofiansa mukaan ja toisaalta yhdistää niin, että kaikki ihmiset voivat tehdä taloudellista yhteistyötä kaikkien muiden ihmisten kanssa riippumatta siitä, minkä talousideologian mukaan kukin on valinnut elää.

Nämä tarkoittavat toisaalta lainsäädännön laatimista sellaiseksi, että kaikilla talousideologioilla on hyvät toimintamahdollisuudet ja että ne ovat keskenään tasa-arvoisessa asemassa, toisaalta konkreettisia toimia, joilla valtio auttaa ihmisiä ylittämään erilaisista talousideologioista ja -filosofioista johtuvia taloudellisen yhteistoiminnan esteitä ja hidasteita. Tämä voi olla esimerkiksi raha- ja kilpailutalouden ja jaetaan-toimijoiden yhteistyön välittäjänä toimimista (ks. alempaa tarkemmin).

Talousideologioiden pää- ja alasuuntauksia voidaan keksiä lisää. Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmään otetaan mukaan kaikki riittävät laatukriteerit täyttävät talousideologioiden pää- ja alasuuntaukset. Näitä kriteerejä ovat mm.:

1. Talousideologian puitteissa tulee olla mahdollista tuottaa riittävä määrä hyvinvointia ihmisille
2. Kysynnän ja tarjonnan kohtaamisjärjestelmän on toimittava riittävän laadukkaasti
3. Talousideologioiden on toimittava sekä itsenäisesti että yhdessä kaikkien muiden mukana olevien talousideologioiden kanssa.
4. Mukaanotettava talousideologia ei voi olla ristiriidassa vallitsevan perustuslain tai muun lainsäädännön kanssa.
5. Talousideologista valinnanvapautta ei voi käyttää tekosyynä minkäänlaiselle syrjinnälle, väkivallalle tms.

Päätöksen uuden talousideologian mukaan ottamisesta tekevät kaikkien mukana olevien talousideologioiden edustajat yhdessä eduskunnan kanssa.

Eri ideologioden mukaan elävien ihmisten välinen taloudellinen yhteistyö on jaoteltu kolmelle tasolle:

– yhteiskunnallinen
– yhteisöllinen
– yksilöllinen.

Taloudellinen yhteistyö yhteiskunnallisella tasolla tarkoittaa mm. veronmaksamista. Jokainen voi maksaa verot millä tahansa yhteisesti hyväksytyllä tavalla:

– R&K:n toimijat voivat maksaa veronsa millä tahansa talousjärjestelmässä mukana olevalla rahalla.
– Perusveroprosentin lisäksi R&K:n toimijat voivat halutessaan maksaa valitsemansa määrän lisää veroja, jonka he voivat kohdentaa valitsemalleen julkiselle menolle.
– Jaetaan-toimijat voivat maksaa veronsa työllä.

Taloudellinen yhteistyö yhteisöllisellä ja yksilöllisellä tasolla tarkoittaa mm. sitä, että:

– Kaikki talousjärjestelmässä mukana olevat rahat kelpaavat maksuvälineeksi kaikkiin ostotapahtumiin.
– Kaikien mukana olevien rahojen vaihtaminen toisiin vastaaviin on helppoa ja nopeaa.
– Kun jaetaan-talouden toimija saa tarvitsemiaan hyödykkeitä R&K:n toimijalta, valtio maksaa ne.
– Kun R&K:n toimija saa tarvitsemiaan hyödykkeitä jaetaan-toimijalta, se maksaa ne valtiolle.

Jaetaan-talouden sekä R&K:n toimijoiden välinen yhteistyö ei saa millään tavoin vääristää R&K:n taloudellista kilpailua.

Talousideologioiden pää- ja alasuuntausten sekä valtion edustajat neuvottelevat keskenään talousideologioiden välisen yhteistyön ehdoista ja muodoista. Päätettäviä asioita voivat olla mm.:

1. uusien talousideologioiden ja -filosofioiden mukaan ottaminen
2. uusien rahojen mukaan ottaminen
3. kierrossa olevien rahojen kokonaismäärä
4. kuinka yhteistyössä kaikkien talousideologioiden välillä syntyneet yhteistyön tulokset jaetaan talousideologioiden ja -filosofioiden kokonaisuuden tasolla (jokainen talousideologia ja -filosofia päättää sitten itse, jakaako osuutensa jäsentensä kesken tasapuolisesti vai epätasapuolisesti ja kuinka he tekevät sen tarkalleen).
5. raha- ja kilpailutalouden toimijoiden valtiolle maksama hinta ja muut ehdot saamistaan jaetaan-toimijoiden tuottamista hyödykkeistä (jaetaan-toimijat eivät käytä rahaa, jolloin markkinahintaisina heidän tuottamiensa tavaroiden, palvelujen, työn yms. hinnat eivät kilpailisi reilusti R&K:n toimijoiden hintojen kanssa).

Valtion on päätöksenteossa otettava kantaa vähintäänkin siihen, noudattavatko keskustelun osapuolten ehdotukset perustuslakia ja muuta lainsäädäntöä sekä siihen, saako se ehdotusten mukaisen toiminnan seurauksena riittävästi verorahoja, työvoimaa ja muita resursseja, jotta se pystyy hoitamaan kaikki tehtävänsä.

On vielä huomattava, että ei ole sallittua, että ihmisen tai yhteisön:

– kaikki tulot ovat R&K:sta ja kaikki "menot" jaetaan-taloudessa (tällöin ihmisellä olisi vain rahallisia tuloja, mutta ei mitään rahallisia menoja)
– kaikki menot ovat R&K:ssa ja kaikki "tulot" jaetaan-taloudesta (tällöin ihmisellä olisi vain rahallisia menoja, mutta ei lainkaan tuloja).

Ensimmäinen vääristäisi R&K:n taloudellista kilpailua. Siksi se on kiellettyä. Jälkimäinen ei olisi kenelläkään kannattavaa, joten tähän tuskin kukaan pyrkiikään. Tällä säännöllä siis lähinnä suojellaan ihmistä häneltä itseltään. Kuten ideologiattomien esittelyssä on kuvattu, jos kaikki osapuolet pääsevät asiasta sopimukseen, ideologiaton ihminen voi samaan aikaan (esim. saman päivän aikana) kuitenkin työskennellä sekä jaetaan-taloudessa että R&K:ssa ja saada molemmista tuloa.

Jaetaan-talouden veronmaksu

Jaetaan-ihminen maksaa veronsa valtiolle seuraavasti:

1. Työskentelemällä valtiolle.
2. Työskentelemällä jaetaan-tuottajayhteisölle.
3. Työskentelemällä R&K:n yritykselle, jolloin yritys maksaa sovitun summan kokonaan valtiolle.

Jaetaan-tuottajayhteisö maksaa veronsa valtiolle:

1. Antamalla koko tuotantonsa valtion julkisiin palveluihin.
2. Antamalla koko tuotantonsa valtion hyväksymään yleishyödylliseen tarkoitukseen.
3. Antamalla koko tuotantonsa jaetaan-ihmisten tasapuoliseen ylläpitämiseen (ruoka, asunto, vaatteet jne.).
4. Jos jaetaan-tuottajayhteisö myy tuotteitaan raha- ja kilpailutalouden ihmisille tai yrityksille, kaikki myyntitulot menevät valtiolle.

Jaetaan-ihmiset jakavat töidensä tulokset tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan tasapuolisesti kaikkien toisten jaetaan-ihmisten kanssa. He jakavat töidensä tulokset samalla tapaa tasapuolisesti myös kaikkien muiden talousideologioiden ja -filosofioiden mukaan elävien ihmisten kanssa, jos nämä niin haluavat – myös raha- ja kilpailutalouden häviäjien kanssa, jos:

– heidän elintasonsa alittaa jaetaan-ihmisten elintason
– jos he omasta mielestään ideologisista syistä voivat näin tehdä
– jos se ei vääristä R&K:n kilpailua
– jos se ei riko muita Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän sopimuksia vastaan.

Kaikki jaetaan-toimijoiden tekemä työ on yleishyödyllistä työtä tai yleishyödyllisen työn tekijöiden tasapuolisen elintason ylläpitämistä. Näin on myös silloin, kun jaetaan-toimija tekee töitä raha- ja kilpailutalouden voittajalle, esim. rakentaa tälle huvijahtia, sillä tällöin koko työstä saatu rahasumma menee valtiolle ja sitä kautta yleishyödyllisiin asioihin.

Tämän kaiken katsotaan riittävän jaetaan-toimijoiden veronmaksuksi. Jaetaan-toimijoita ei veroteta mitenkään muuten. Toisin sanoen jaetaan-toimijoita ei veroteta erikseen sellaisista asioista, joihin heillä on henkilökohtainen hallintaoikeus, mitä he kuluttavat jne.

Jaetaan-ihmisten vaurastumisen ei katsota olevan verotuksellisesti ongelma, koska tällöin vaurastuvat paitsi kaikki jaetaan-ihmiset myös kaikkien muiden talousideologioiden ja -filosofioiden ihmiset, joiden elintaso on jaetaan-ihmisten alapuolella ja jotka niin haluavat – kunhan se ei vääristä R&K:n kilpailua tai riko muita Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmän sopimuksia vastaan.

Raha- ja kilpailutalouden veronmaksu

Valtio päättää raha- ja kilpailutalouden toimijoiden kunkin hetkisen (progressiivisen) perusveroprosentin. Kaikki R&K:n toimijat maksavat tuon perusprosentin verran veroja. Nämä verorahat käytetään vaaleissa valitun eduskunnan päättämällä tavalla ja ne kattavat valtion perusmenot, joilla taataan kaikkien ihmisten hyvinvointi, infrastruktuurin toimiminen yms.

Tämän lisäksi jokainen R&K:n toimija voi halutessaan valita haluamansa suuruisen lisäprosentin, jonka verran haluaa maksaa lisää veroja. Jokainen veronmaksaja voi itse kohdentaa sen, mihin valtion menoihin tämä lisäprosentin vero tarkalleen käytetään. Valtion on käytettävä lisäprosenttina maksetut verot siellä, mihin ne on kohdennettu. Se ei saa vähentää perusbudjetissaan olleita menoja miltään kohteelta siksi, että joku kohde sai lisäprosentteina paljon lisää rahaa. Se ei saa myöskään ennakoida perusbudjetissaan mahdollisesti tulevien lisäprosenttien määrää ja kohdennusta, vaan perusbudjetin tulee kattaa kaikki halutut menot riippumatta siitä, maksaako kukaan lisäprosentteina mitään tai jos maksaa, kuinka ne kohdentuvat.

Esimerkiksi, jos valtio on perusbudjetissaan määrittänyt yksin elävän ihmisen minimielintasoksi 800 e/kk, ja ihmiset ja yhteisöt kohdentavat lisäprosentin veroja tietyn verran minimielintason nostamiseksi, yksin elävän ihmisen minimielintaso voi nousta näiden verorahojen avulla esimerkiksi 1000:een e/kk.

Jokainen R&K:n toimija voi lisätä omaa sosialismin astettaan itselleen sopivaksi, käyttämällä rahaa, joka on demokraattisempi ja hyödyttää tasapuolisemmin kaikkia ihmisiä sekä maksamalla enemmän veroja ja kohdentamalla verot tavalla, joka lisää ihmisten hyvinvointia tasapuolisesti ja lisää valtion omistuksia.

Ihminen voi saavuttaa maksimaalisen markkinatalouden asteensa Kaikki Yhdessä -talousjärjestelmässä maksamalla perusveroprosentin, mutta ei mitään siihen lisäksi.

Jaetaan-talouden sekä R&K:n välinen taloudellinen yhteistyö

Raha- ja kilpailutalouden sisällä eri talousideologioiden ja -filosofioiden välinen yhteistyö on ei poikkea juurikaan siitä, kuinka ihmiset nykyisessä talousjärjestelmässä tekevät taloudellista yhteistyötä. Kaikki käyttävät rahaa, mikä tekee ideologioden välisestä yhteistyöstä helppoa.

Jaetaan-talouden sekä raha- ja kilpailutalouden välinen taloudellinen yhteistyö sen sijaan ei voi sujua ilman uusia ideoita, sillä jaetaan-talouden toimijat eivät halua käyttää rahaa ja R&K:n toimijat haluavat käyttää rahaa taloudellisessa yhteistoiminnassa.

Tällöin tarvitaan kolmas taho yhdistämään. Tässä esimerkissä tuo kolmas taho on valtio.

Jos raha- ja kilpailutalouden toimija hankkii hyödykkeitä jaetaan-toimijalta

Jos kysymyksessä on jokin muu kuin työ:

Jaetaan-tuottajayhteisö antaa tuottamansa hyödykkeen R&K:n yritykselle. Yritys maksaa siitä sovitun hinnan valtiolle.

Jaetaan-toimijat eivät saa kilpailla hinnoilla vapaasti R&K:n markkinoilla, koska heillä olisi käytännössä aina etulyöntiasema hintakilpailussa. Tämä etulyöntiasema johtuu nimenomaan talousideologiasta, jonka puitteissa he toimivat. Hinnat muodostuvat yhdessä sovittujen kaikkia tyydyttävien ja hyödyttävien sopimusten mukaan.

Sopijaosapuolia voivat olla esimerksi Jaetaan-toimijoiden keskusjärjestö, Raha- ja kilpailutalouden toimijoiden keskusjärjestö ja talousministeriö. Sopijaosapuolien sopimuksista riippuen jaetaan-tuottajayhteisöjen tuottamien hyödykkeiden sovittu hinta R&K:n toimijoille voi olla esimerkiksi:

– Sovitun prosentin verran korkeampi kuin kaikki markkinoilla olevat vastaavat hyödykkeet.
Tällöin R&K:n toimija todennäköisesti ostaa JTY:n tuottamia hyödykkeitä vain, jos R&K:n toimijoilta sitä ei saa ja tarve on suuri ja akuutti.
– Markkinoilla olevien vastaavien tuotteiden keskiarvo- tai mediaanihinta.

Lisäksi JTY:n tuottamien hyödykkeiden hinnan tulee olla sama kaikille R&K:n toimijoille.

Tällaisilla sopimuksilla pyritään estämään se, että JTY:n tuottamien hyödykkeiden myynti R&K:n toimijoille vääristäisi R&K:n taloudellista kilpailua.

Tällaista kilpailua vääristämätöntä taloudellista yhteistyötä kannattaa kuitenkin olla, sillä se lisää talouden tehokkuutta saadessaan hyödykkeiden kysynnän ja tarjonnan kohtaamaan paremmin myös silloin, kun jostain hyödykkeestä on niukkuutta.

Jos kysymyksessä on työ:

Sopijaosapuolien sopimuksista riippuen jaetaan-ihmisen R&K:n toimijalle tekemän työn sovittu hinta voi olla:

– Sovitun prosentin verran korkeampi kuin markkinoiden korkein vastaavasta työstä saatu palkka.
Tällöin yritys palkkaa jaetaan-ihmisen vain, jos R&K:n ihmistä ei ole tarjolla.
– Sovitun prosentin verran korkeampi kuin TES:n mukainen vastaavasta työstä saatu palkka.
– TES:n mukainen.

R&K:n yritys maksaa jaetaan-ihmisen tekemästä työstä sovitun hinnan kokonaan valtiolle.

Jos jaetaan-toimija hankkii hyödykkeitä raha- ja kilpailutalouden toimijalta

Raha- ja kilpailutalouden toimija antaa hyödykkeensä jaetaan-toimijalle ilman, että vaatii häneltä maksua rahana, tavarana, työnä tai mitenkään muutenkaan. R&K:n toimija lähettää laskun kyseisistä hyödykkeistä valtiolle. Valtio maksaa laskun.

Jokaisella jaetaan-toimijalla on kortti, jolla he saavat rajallisen etukäteen sovitun määrän tarvitsemiaan raha- ja kilpailutalouden toimijoiden tuottamia hyödykkeitä. Valtio sitoutuu maksamaan kyseisten hyödykkeiden summan R&K:n yrityksille.

Valtio voisi antaa jaetaan-toimijoille rahaa heidän ostoihin tai se voisi vaatia R&K:n toimijoita antamaan hyödykkeitä Jaetaan-toimijoille ilman maksua. Jaetaan-toimijat haluavat kuitenkin toimia niin, että he eivät käytä rahaa ja R&K:n toimijat haluavat toimia niin, että he käyttävät rahaa.

Mm. tätä tarkoittaa käytännössä se, että valtio haluaa mahdollistaa, että jokainen ihminen ja yhteisö voi toimia oman talousideologiansa mukaan ja se, että valtio haluaa yhdistää ihmiset niin, että kaikki ihmiset voivat tehdä yhteistyötä riippumatta siitä, minkä talousideologian mukaan kukin on valinnut elää.

Hävikin ja sivutuotteiden jako

Yllä mainitut sopimukset koskevat jaetaan-tuottajayhteisöjen ja R&K:n yritysten kohdalla varsinaista tuotantoa. Hävikin ja sivutuotteiden osalta asiat sovitaan erikseen.

Kilpailun vääristymisestä

Jaetaan-toimijat voivat tuottaa hyödykkeitä valtiolle ja kunnille sekä itselleen. Nämä toki vähentävät R&K:n myyntiä, mutta niitä ei lasketa kilpailun vääristymiseksi. Jokainen talousideologia ja -filosofia saa toki tuottaa tarvitsemiansa hyödykkeitä itselleen. Toisaalta julkinen puoli on kaikkien yhteinen, joten se ei saa hankinnoissaan ja työhönotossaan suosia yhden ideologian tai filosofian mukaan eläviä ja syrjiä toisia.

Voidaan sopia, että julkinen puoli on velvoitettu tekemään hankintansa ja ottamaan töihin ihmisiä eri talousideologioista samassa suhteessa kuin mitä niiden mukaan elää ihmisiä yhteiskunnassa. Näin ainakin silloin, jos muunlaiseen sopimukseen ei päästä ja kullakin ideologialla on tarjontaa vastaamaan julkisen puolen kysyntään.

Toki kenties parasta voisi kuitenkin olla, että julkinen puoli hankkii tarpeisiinsa nähden parhaat mahdolliset hyödykkeet ja ottaa töihin siihen sopivimman halukkaan ihmisen riippumatta siitä, minkä ideologian parissa paras mahdollinen hankittava hyödyke on tuotettu tai mitä ideologiaa sopivin halukas työntekijä edustaa.  

Kilpailun vääristymisellä tarkoitetaan mm. sitä, että jaetaan-tuottajayhteisö myisi mitä tahansa hyödykkeitä, esim. rakentamiaan taloja R&K:n ihmisille halvemmalla kuin R&K:n yritykset. Tämä olisi epäreilua kilpailua, sillä jaetaan-toimijat toimivat eri säännöilä kuin R&K:n toimijat. Heillä syntyy aina väistämättä vähemmän tai jopa ei lainkaan rahallisia kuluja tuotannostaan ja siksi he eivät saa kilpailla hinnoilla vapaasti R&K:n toimijoiden kanssa.

Kilpailun vääristymisellä tarkoitetaan myös sellaista tilannetta, missä jaetaan-toimijat jakavat tuottamiaan hyödykkeitä yksien R&K:n toimijoiden käyttöön ilman, että näiden täytyy maksaa siitä valtiolle rahaa, mutta ei toisten R&K:n toimijoiden käyttöön.

Esimerkiksi jos teatteriesitys on ilmainen yksille R&K:n ihmisille, sen on oltava ilmainen kaikille R&K:n ihmisille. Jos näin ei ole, R&K:n ihminen joutuu maksamaan teatteriesityksestä sovitun hinnan valtiolle.

Tai jos jaetaan-tuottajayhteisö tekee R&K:n rakennusfirmalle peltityöt alihankintana ilmaiseksi, sen on tehtävä ne ilmaiseksi kaikille halukkaille RK:n toimijoille. Jos se ei tee niitä ilmaiseksi kaikille halukkaille R&K:n toimijoille, kyseinen R&K:n rakennusfirma joutuu maksamaan peltitöiden hinnan valtiolle.

Jaetaan-toimijat voivat toki antaa pieniä määriä mitä tahansa hyödykkeitä jollekin R&K:n toimijalle ilman, että kyseisen R&K:n toimijan tarvitsee maksaa siitä mitään valtiolle ja ilman, että kaikilla R&K:n toimijoilla on myös mahdollisuus saada vastaaava määrä kyseistä hyödykettä. Tällöin kyseessä on kuitenkin oltava R&K:ssa rahalliselta arvoltaan vähäinen hyödyke.

Antti Laukkanen
Admin

Viestien lukumäärä : 37
Join date : 20.08.2018

Näytä käyttäjän tiedot http://kaikki-yhdessa.palstani.com

Takaisin alkuun Siirry alas

Takaisin alkuun


 
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa